
Saaville liukurata
Ärsyttääkö vesisaavin tai -ämpärin liikuttelu sähkölangan alta? Vesi loiskuu kintuille ja hyvässä lykyssä langasta saa vielä tällin. Tai no, voihan sitä kiertää portin kautta. Roikkuvien lankojen ja ämpärin kanssa sitä vasta mukavaa on! Varsinkin, jos portilla on vastaantulijoita. Toki sähkön voi ottaa pois päältä. Eli kävellä paimenen luo, joka on logistisesti ihan väärässä paikassa. Mutta kun muualle sitä ei saa. Niin, ja pitää muistaa kävellä uudelleen, jotta seuraavaksi ei tarvitse lähteä reippailemaan ponien perässä kylänraitille. (Tosin, ponini pelkäävät sähköä vähintään yhtä paljon kuin minä, joten ne eivät ole kunnostautuneet viimeksi mainitussa. Kunhan vähän liioittelin…)
Minä yksinkertaisesti inhoan tällejä. En halua väistellä niitä joka välissä. Siksi tein tällaisen kelkkaratkaisun ponien tarhaan. Nämä söpöt pienet kuormalavat ovat toimittaneet virkaansa alkukesästä asti. Maa on epätasainen, joten pienemmät lavat oli helpompi sovittaa tukevasti. Ponini eivät kaada vesisaavia, joten en tehnyt tämän kummempaa rakennelmaa. Ei varmaankaan toimi kaikilla hevosilla/poneilla, mutta meillä on ollut erittäin onnistunut ratkaisu.
Saavia on helppo siirtää täysinäisenä tarhan puolelle: täyttää ensin ulkopuolella ja työntää sitten paikoilleen. Tietysti siihen voisi tehdä ulkolaidat, jotta saavia ei saisi kaadettua… Rampin puoleisen sivun laita voisi aueta saranaratkaisulla tai jollain muulla tavalla. Siitä vaan nikkaroimaan!