jauhesammutin-tarra

Tallin paloturvallisuus kuntoon

Tallin paloturvallisuusasiat alkavat olla taas ajankohtaisia, kun ilmat pikkuhiljaa kylmenevät ja tallin lämmitysratkaisut otetaan taas käyttöön. Osallistuin 2.10. Hevoosella vaan -koulutushankkeen järjestämään Tallin paloturvallisuus -iltaan Seinäjoella. Sieltä tuli niin tärkeää tietoa, että päätin jakaa sitä eteenpäin täällä Ideariihessä. Aidoran kantavana teemanahan on: turvallisuus, terveys ja parempi arki. Paloturvallisuusasioihin perehtyminen on kaikkea tätä.

 

Tallipalojen yleisimmät syttymissyyt

Suurimmat syyt tallipaloille ovat sähkölaitteet ja niiden asennukset, tallin yhteyteen rakennetut lämpökeskukset sekä moottorityökoneet, jotka on sijoitettu paloherkkään tilaan. Listaan lukeutuu tietysti myös tulityöt (kuumakengitys, rälläköinti, ahjon käyttö) sekä tallialueella tupakoiminen ja roskien poltto. Kengittäjiltä pitäisi löytyä tulityökortti, mikä kertoo henkilön osaavan toimia työssään palovaaraa aiheuttamatta.

60% tallipaloista johtuu sähkölaitteista. Jos palo alkaa yöllä, hevoset yleensä kuolevat talliin, koska palo ehtii levitä. Laiha lohtu on se, että hevoset ehtivät yleensä kuolla ensin savukaasuihin, eli eivät ”pala elävältä”. Talleissa olisi ehdottoman tärkeää katsoa mitä laitteita käytetään vesiputkien sulana pitämiseen tai suurpaalin sulattamiseen. Pahin mahdollinen laite tähän hommaan on lämpövastuksilla toimiva puhaltava lämmitin. Niitä rakennuslämmittimiä, joissa on paksut vastukset ja tuuletin peräpäässä. Vastukset lämpenevät yli 100 asteisiksi ja puhaltavat kuumunutta pölyä tallitilaan. Toinen big nou nou on polttoöljyllä toimiva peli, joka levittää pakokaasun ympärillä olevaan tilaan. Niissä kyllä lukeekin kyljessä, että samassa tilassa ei saa oleilla.

Muita vaarallisia kapistuksia ovat rikkoutuneet valaisimet ja niiden suojakotelot, löysät liitokset sähköjohtojen ja laitteiden välillä, halogeenivalaisimet pölyisessä tilassa (kuumenevat yli 100 asteeseen), jyrsijöiden vahingoittamat sähkölaitteet ja -piuhat, tilapäisviritykset ja jatkojohtojen jatkojohdot, erityisesti sisäkäyttöön tarkoitetut. Lämmitintä ei tietystikään saa peittää ja sähkölaitteet, imurien tuuletusaukot, ym. pitäisi putsata pölystä vähintään pari kertaa vuodessa. Salama ja ylijännite ovat myös riskitekijöitä.

Tallipalot lähtevät yleisimmin rehutiloista, joissa on paljon pölyä ja palavaa materiaalia sekä jokin sähkölaite: Halogeenilamppu, viallinen loisteputki, löysät sähköliitokset, pölyinen pikkutraktori johon tulee sähkövika, jne.

 

Vinkkejä tallin paloturvallisuuden lisäämiseen:

Jos tallissa on pakko pitää lämmitintä, Suomessa on markkinoilla Siura Oy:n myymä palovaaralliseen tilaan soveltuva pöhötin, eli vastuksilla lämpenevä lämmityspuhallin. Se eroaa muista samankaltaisista laitteista siten, että siinä on vastuslankaa reippaasti enemmän. Laitteen vastuslanka voi siten olla miedommalla lämmöllä, mutta lämmitysteho on yhtä hyvin kuin muissa laitteissa. Hinta on tuplasti kalliimpi, mutta se ei ole mitään muutaman hevosen henkeen verrattuna… Myös säteilylämpölamppu on ok, jos se on tarpeeksi ylhäällä ja pidetään puhtaana.

Loimienkuivatushuoneessakaan ei saa käyttää perinteistä lämpöpuhallinta. Siellä turvallisempi vaihtoehto on edellä mainittu Siuran pöhötin tai öljytäytteinen lämpöpatteri (nestekiertopatteri). Luonnollisesti myös vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä käy, jos sellainen on talliin asennettavissa. Tallissa tulisi olla osastointi, jotta palo ei pääse etenemään. Varustehuone on yksi osastoitavista alueista.

Alkusammutuskalustoa pitäisi olla 30 metrin välein, eli jauhesammuttimia mielellään 2kpl 12kg:n sammutinta vierekkäin. Vesiletku olisi parasta sijoittaa rehuvaraston lähettyville, jotta paloa voi tarvittaessa hillitä vedellä tai jopa sammuttaa kokonaan. Tallin ulkopuolella olisi hyvä olla jauhesammuttimen sijainnista kertova tarra tai kyltti, jotta ulkopuolinen apuun tuleva löytää alkusammutuskaluston heti. Myös tallin osoite olisi hyvä olla esillä jotta ulkopuolinenkin osaa kutsua palokunnan oikeaan osoitteeseen.

Moottorityökoneet pidetään muualla kuin tallin lähettyvillä, kengitysalue on puhdas eikä sen lähellä ole heinäpaaleja tai muuta helposti syttyvää materiaalia. Tupakointi tallialueella kielletään ja siitä kerrotaan selkeillä kylteillä.

Palovaroittimet laitetaan ajan tasalle. Paras mahdollinen on ”savua haisteleva” versio, joka havaitsee savun hajun paljon ihmistä aikaisemmin. Investointi on suhteellisen kallis, mutta erilaisia rahoitusratkaisuja on saatavilla. Esim. Turvaässät Jalasjärvellä myy Elotec -merkkistä norjalaista sarjaa. Nopealla laskutoimituksella laskeskelin, että tällainen varhaisessa vaiheessa palon tunnistava järjestelmä antaa hyvät yöunet alle eurolla/vrk yli 15 vuodeksi. Siitä saa sen lisäksi vakuutusalennuksia 15-20%, riippuen vakuutusyhtiöstä, eli se tulee vielä halvemmaksi kuin noin 1€/vrk.

Tallissa tulisi olla vähintään 2 ovea, jotta pelastusteitä on riittävästi. Jos palo on sen yhden ja ainoan oven edessä, on peli menetetty. Jokaisesta karsinasta tulisi olla maksimissaan 30m lähimmälle ovelle. Tallin ilmastointiaukot tulisi olla sijoitettu siten, että savukaasut ohjautuvat ylös, jolloin hevosten pelastumisaika pitenee. Muut säännöt ja mitoitukset löytyy tallin rakentamismääräyksistä, mitkä ovat jo tuttua kauraa useimmille.

Valaisinten hintaa ei kannata itkeä. Mitä parempi, sen kalliimpi on nyrkkisääntö. Halvemmat valaisimet on tehty heikkolaatuisemmista komponenteista jotka voivat hajota talliympäristössä ja aiheuttaa palovaaran. Heikkolaatuinen muovi murenee ja ruskistuu. Kun siihen lisätään kosteus, pöly ja löystyvä liitos, on soppa valmis. Kattolamput olisi hyvä kiinnittää metallikiskoon ja kisko kattoon, jotta lampun mahdollisesti kuumetessa kuumenee palkki, eikä (puu)katto. Tämä vähentää tulipalon vaaraa, mutta ei kokonaan poista sitä. IP65 -luokiteltu valaisin alkaa olla jo huippuluokkaa, joten hintakin on sen mukainen. IP44 on kosteus- ja pölysuojattu, mutta riittääkö komponenttien laatu? Se saattaa näkyä hinnasta. Ota siis selvää ennen kuin ostat!

Tallille kannattaa tilata sähköasennusten määräaikaistarkastus viiden vuoden välein. Silloin valtuutettu sähköliike tarkastaa kaikki mahdolliset sähkölaitteet ja -kotelot, kiristää löysät liitokset ja antaa korjauskehotuksia jos on jotain korjattavaa. Käynti maksaa noin 300-400€ ja käynnistä saa pyydettäessä pöytäkirjan.

Ja sitten vielä se lämpökeskus… Jos vain on mitenkään mahdollista, niin se pitäisi rakentaa kauas kaikista rakennuksista. Palakoon siellä kaukana itsekseen, jos sattuu syttymään tuleen.

 

Riskienhallinta kaikkien turvaksi

Riskienhallinta on äärimmäisen tärkeä osa-alue talliympäristössä. Paloturvallisuusasiat liittyvät oleellisesti riskienhallintaan, joten tallille kannattaa tehdä kunnolliset käyttäytymissäännöt sekä pelastussuunnitelma, jotta tositilanteessa osataan toimia. Molemmat ohjeet annetaan uusille asiakkaille ja tallilla vieraileville yhteistyökumppaneille. Mieluiten otetaan vielä allekirjoituksetkin, että on näyttää perehdyttämisestä kertova puumerkki, jos asiaan joudutaan palaamaan myöhemmin.

Paikalliseen palokuntaan kannattaa ottaa yhteyttä yhteistyön merkeissä, sillä pelastusharjoittelu on win-win -ratkaisu: Palomiehet pääsevät käsittelemään hevosia ilman vaaratilannetta ja hevoset tottuvat suhiseviin hirviöihin.

 

Tallistapoistumiskäsky?

Yksi juttu tuli vielä mieleen, kun mietiskelin paloturvallisuusasioita käytännön tasolla ja muistelin tallipalon kokeneen tallinpitäjän kertomusta hevosten käyttäytymisestä: Hevoset voisi opettaa käskysanalla poistumaan karsinasta omaan tarhaan, jolloin tulipalotilanteessa voisi olla paremmat mahdollisuudet saada hevoset ulos karsinoista (olettaen että ne eivät ole karsinassaan paniikissa ja ei-kuulolla). Jos käskysana on mieluinen, eli tarhassa odottaa omenoita tai muuta mukavaa, voi polle rynnätä kipin kapin kipolle.

Jos hevoset ovat tottuneet siihen, että aamuheinät syödään ensin tallissa, eikä niillä ole riimuja päässä, josta ne voisi taluttaa pihalle, ne voivat jäädä hämillään hengaamaan karsinaansa ja kello käy, palo etenee. Kun on kyse minuuteista, jokainen sekunti on tärkeä. Jos hevosille opettaisi tarhaanmenokäskyn, ne voisivat totella oudossakin tilanteessa, jos ovat kuulolla. Kunhan käskysana on tarpeeksi motivoiva ja tuttu. Tällä tavalla mietiskelin asiaa teoriassa. En tiedä miten se käytännössä toimisi. Mutta mietiskelen edelleen: jos hevoset poistuisivat omaan tarhaan käskystä, tallin saisi tyhjennettyä nopeasti ja oven voisi sulkea, jotta takaisinmeno estyisi. Sitten tarhojen portit kiinni. Tässä on sellainen huono puoli, että jos tarhat ovat liian lähellä ja pieniä, kuumuus grillaa ulos päästetyt eläimet… Ja jos on eri sukupuolta olevia hevosia, riitapukareita, ym. niin tarhoissa pysyminen ennen kuin portit saa kiinni, on kyseenalaista. Mutta… jos pienillä kotitalleilla, joissa omistajan sana on laki, aamuheinät jaetaan aina illalla valmiiksi ulos, voisivat hevoset jäädä syömään heinää tarhaansa. Olettaen, ettei palo ole edennyt niin pitkälle että hevosten pakoreaktio on pinnassa.

Tämä pohtimani käskysanan opettaminen olisi helpointa toteuttaa omassa pikkutallissa, eli ei toimi joka paikassa. Mutta laittakaa mietintämyssyynne ja pohtikaa omalla kohdallanne: miten saisitte tallinne tyhjäksi mahdollisimman pian? Ja harjoitelkaa jo ennalta.

Ja muistakaa vakuutukset!

 

Turvallisuusterveisin, Johanna